Näin yläsytytys helpottaa elämää

Edellisen asuntomme kaakeliuunin pesä oli hyvin pieni. Se oli niitä tyypillisiä 1930-luvun työläisasuntojen kakluuneja, joita näkee Turussa eri puolella. Kun olin mökillä saunassa ja keskuslämmityskattilan kanssa oppinut tekemään yläsytytyksen ja lämmitämään huolettomasti, tuntui pienipesäisen puuhellan ja ahtaahkon kakluunin kanssa sänklääminen hankalalta.

Vinolassa jatkoimme perinteistä lämmitystä, kunnes eilen huomasin kokeilla yläsytytystä. Ja jösses: puut mahtuivatkin pesään pitkittäin ihan noin vain! Tein kunnon latingin (ensimmäinen kunnon pakkasyö, -9C), ja sain T:n huoneen uunin lähes hehkuvaksi. Pesän syvyys on 38,5 cm, eli ei ihme, ettei ota vastaan. Edellisen asunnon pesän täytyi olla jotain 30 sentin luokkaa. Petri ei vieläkään oikein usko, että normaalit polttopuut mahtuvat pitkittäin, epäili minun valikoineen erityisen lyhyitä.

Yläsytytys on siis sama asia kuin päältä sytytys (Metsäkeskuksen info, pdf-tiedosto).

Kännykkäkuva: Pieta.

Päältä sytyttäminen on tutkitusti ja todetusti ja todistetusti eli siis ihan oikeesti puhtain tapa polttaa puuta, se siis aiheuttaa vähiten päästöjä. Itse asiassa palaa niin puhtaasti, että mökillä kävi yläsytytykseen tutustuessamme itses kullekin useammankin kerran niin, että kiukaan alla roihusi iloinen tuli, lämmittäjä lähti saunalta hyvillä mielin, kääntyi saunapolulla katsomaan savupiippua -- ja kirosi raskaasti: piipusta ei tule savua. Harmistunut lämmittäjä palasi saunalle, jonka kiukaan pesässä edelleen roihusi iloinen tuli. Tämä täytyi toistaa muutaman kerran, ennen kuin alkoi uskoa, että kyllä se tosiaan palaa.

Oikeastaan vielä pienipäästöisyyttä enemmän minua kiinnostaa sytytystavan taloudellisuus puun ja ajan suhteen. Kun lataa pesään klapia ja sytykkeet, raapaisee tulet (oho, nyt paljastui, että käytän arkaaisia tulitikkuja enkä sytkäriä) ja katsoo että syttyy, niin ilma-aukot pääsee pian säätämään kunnon palamisen mukaisiksi. Sitten vain puuhailee kaikenlaista ihan muuta, eikä tarvitse ajatella koko pesää pitkiin aikoihin! Kun puut ovat melkein palaneet, on uunikin jo tosi kuuma, käytännössä voi polttaa vähän paperi- ja kartonkiroskia ja sen jälkeen säätää peltiä pienemmälle. Saunalla hyöty ilmenee niin, että kun sytyttää tulet, voi mennä 45-60 minuutin päästä katsomaan tilannetta, ja silloin on jo lastenlöylyt eli 60 C.

Talven kovilla pakkasilla varmasti näemme, meneekö polttopuuta lopulta sama määrä, enemmän vai vähemmän. Nyt ainakin vaikuttaisi siltä, että samalla määrällä puuta saa kuumemman uunin, mikä on tietysti ihan loogista, koska nyhverösti palaminen ei paljon lämmitä ja nokeaa paikkoja. Oli puunsäästön kanssa niin tai näin, niin ainakin talvemme helpottuu paljon tämän oivalluksen myötä, ja vaikka meillä lämmityskykyisiä aikuisia talossa kolme onkin, on aika ehkä se kriittisin resurssi, kun olisi niin paljon muutakin tekemistä kuin vahtia uunia.