sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

Kyllä remontti yhtä miestä kaipaa

... ainakin jos se on rakennusmies. L oli vakavasti sairaana monta kuukautta eikä oikeastaan saisi vieläkään rehkiä, mutta vaikea sitä on saada pysymään täysin poissa työmaalta. Onneksi se osaa melko järkevästi katsoa urakat vointinsa mukaan, niin ei tarvitse pelätä, että se romahtaa katolta kuolleena alas tai jotain.

Meillä eloonjääneilläkin on ollut kiireitä: töitä, opiskelua, koulu- ja kuntoutusjärjestelyitä, reissuja, vieraita, väsymystä ja sairastelua. Edellä mainittuja seikkoja lukuun ottamatta olemme talvehtineet hyvin. Syksy oli pitkä ja lämmin, talvi aika lyhyt, ja kevät tuli kohtuulliseen aikaan, muistaakseni. Puut riittivät. Vinolan eristys osoittautui paremmaksi kuin uskoimmekaan. Itse asiassa oli mielessä kirjoittaa puolivuotiskatsaus huhtikuun puolivälissä, mutta eipä tuota ehtinyt. Blogistan ei ole kiinnostanut, mutta jostain syystä olen jaksanut lukea kotimaista nykykirjallisuutta ja "löytänyt" monta hyvää tarinankertojaa: Katja Kettu (Kätilö, Piippuhylly, Surunkerääjä ja Hitsaaja), Tuomas Kyrö (Kerjäläinen ja jänis ja Tilkka), Jari Tervo (Ohrana, Myyrä ja Esikoinen, joista tosin viimeinen jäi kesken ja vain ensimmäinen tosiaan miellytti), ja nyt on meneillään Ulla-Lena Lundbergin Jää.

T menee syksyllä kouluun muttei suinkaan lähimpään kouluun, vaan lähikoulun etäisimpään yksikköön, jossa järjestetään "erittäin strukturoitua opetusta" sitä tarvitseville. Muuten on mennyt hienosti, terapiat sujuneet hyvin, ja olemme käyneet pari kertaa ratsastamassakin. Kukaan meillä ei ole kovin eläin- eikä varsinkaan hevosmielinen, mutta T on toistaiseksi innostunut puuhasta ja toimii ponien kanssa rauhallisesti ja keskittyneesti. Jatkamme siis, kunnes tilanne muuttuu.

Pientä sisustusta ja ehostelua on tapahtunut sisällä, mutta isommat projektit ovat vielä kesken, niistä lisää sitten myöhemmin, kunhan valmistuvat. Eniten on tapahtunut pihalla. Varsinkin Petri on raivannut ja siivonnut pihaa, toimittanut kärrykaupalla jätettä ja romua eri paikkoihin, eikä täällä ole enää lainkaan niin kaatopaikkamainen yleisvaikutelma kuin aiemmin. L leikkasi pensasaidat ja silputtu on kaikennäköistä oksaa ja risua. Hyvin ovat löytäneet paikkansa kateviljelmässä, josta pian kirjoitan erillisen merkinnän. Samoin kuin vuohenputkesta.

4 kommenttia:

  1. Kiva lukea taas kuulumisia. Hyvää kesää Vinolaan!

    -JohQ

    VastaaPoista
  2. Onnittelut kaikille meille, jotka selvisimme taas yhdestä talvesta! Nyt ollaan jo voiton puolella, ainakin kelien suhteen.

    Kaikissa kouluissa pitäisi järjestää erittäin strukturoitua opetusta. Tekisi hyvää joka ikiselle koululaiselle.

    Jää on hyvä.

    VastaaPoista
  3. Mitä, maailma ei olekaan unohtanut meitä blogihiljaisuuden aikana?! Kiitokset kommenteista arvon naisille. :)

    VastaaPoista
  4. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista