maanantai 13. tammikuuta 2014

Y niin kuin yläpohja

L tutkii hormia.
Olen oppinut 'vintin' sijaan käyttämään tekniseltä kalskahtavaa sanaa 'yläpohja', jolla tarkoitetaan Wikipedian mukaan (mitään muuta lähdettähän ei nykyään enää ole...) "rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen ja vesikaton muodostamaa rakennusosaa". Eli siis vinttiä tai ullakkoa.

Vaikka valumisjälkiä laudassa näkyy,
on puu silti ihan kovaa.

Aiemmin mainitsin, että lumi oli irrottanut lapetikkaat pari vuotta sitten, ja samalla oli tullut pari pientä repeämää peltiin. L paikkasi reiät silikonilla. Ilmeisesti vaurio ei yltänyt aluskatteeseen saakka, sillä pahoja valumisjälkiä ei ollut. Vastuuttomat uudet talonomistajat eivät heti ensi töikseen sännänneet tutkimaan yläpohjaa kunnolla vaan lykkäsivät hommaa joulukuulle. Muutaman pikaisen vilkaisun ja nuuhkaisun jäljiltäkin siellä olisi voinut vaania vaikka mitä. Onneksi ei kuitenkaan vaaninut,vaan kaikki näyttää juuri sellaiselta kuin rintamamiestalon vintiltä voi odottaa: kuorilautainen sisävuoraus, sahanpurua, sanomalehteä ja törröttäviä nauloja, pölyä, roskaa ja ahtautta. Yläpohja ei ole kenenkään mielipaikka, vaikka T onkin ollut tavattoman kiinnostunut keskelle seinää sijoitetusta luukusta, jonka voi avata, niin muutaman kurkistuksen jälkeen edes tehnyt mieli kiivetä tikkaita ylös.


Ammattikirjallisuudessa ja eristemainoksissa tosiseikkana ilmoitetaan, että talon lämpöhävikistä suurin osa (60 %) karkaa yläpohjasta. Sen eristäminen siis olisi tärkeämpää kuin seinien, ja sijoitus kuulemma maksaa itsensä takaisin jo neljässä tai viidessä vuodessa (riippuen tietenkin lämmityskustannuksista). Nyt eristeenä on sahanpurua, jonka päälle voisi lisätä sahanpurua tai puhaltaa puukuituvillaa kuten tässä Suomelan artikkelissa. Edelleen sanotaan, että eristekerroksen pitäisi nykysuositusten mukaan olla 400 mm, kun se usein jää 150 - 250 milliin. Vinolan vintillä purukerroksen paksuus on 280 mm. Lisäämisen varaa siis olisi, joskaa tilanne ei ole varsinaisesti paha.

5 kommenttia:

  1. Ongelmakohdat taitaa olla nuo reunat, missä katto tulee alas. Sinne ei mahdu kauheasti eristettä. Vaikka eristettä lisättäisiin, katon ja eristeen väliin pitäisi saada jäämään tuuletusrako. Siihen tarkoitukseen myydään tuulenohjauslevy-nimistä pahvia. Alakerran isäntä käski kysyä, että onhan tuolla yläpohjassa tuuletusventtiilit? Jos ei ole, kannattaa laittaa. Suunnitteluapua saa mm. tuolta:
    http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/kunnossapito-ja-korjaaminen/vesikatto-ja-ylapohja/

    Ja hienoja kaavakuvia aiheesta http://www.ekovilla.com/fileadmin/user_upload/dokumentit/ekovilla_valmistautumisohje.pdf

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkeistä, myös alakerran isännälle! :) Hehee, yksi ajatukseni oli blogia perustaessa, että joku lukija saattaa aina tietää jotain. Tietysti RMT-foorumiltakin löytäisi kaikenlaista tietoa, jos vain jaksaa selata.

      Niin, siis tuuletusventtilleitä ei ole, pitää laittaa vireille nekin.

      Poista
  2. Täytyy myöntää että kolmatta vuotta menee enkä vieläkään ole saanut itsenä ängettyä yläpohjaan. Kuntotarkastaja siellä kävi ennen ostamista, eikä löytänyt mitään erityistä, joten toivotaan että kaik on hyvin vielä. Tuuletusventtiileitä ei ole meilläkään, mutta katotaan nyt kunhan sinne ehtii, voihan nimittäin olla että katon ja päätyjen väli on sen verran harva että tuulettuu sieltä. Kuitenkin 50+ vuotta menty ilman niitä tuuletusaukkoja...

    Lisäeristystäkin vois ehkä miettiä, vaikka kuulema yläpohjassa onkin yksi ylimääräinen autokuormallinen purua rakennusaikaiseen normiin nähden. Ne tais olla vaan aika paljon nykyisiä pienempiä ne autot silloin 50-luvulla, ja äkkiäkös se lasti leviää ohueksi noinkin isolla alalla... Toisaalta eipä juuri näy jääpuikkoja räystäillä talvella, että ei se pahasti vuoda lämpöä.

    VastaaPoista
  3. Teen yksinkertaisen päätelmän: Jos yläpohjassa ei mikään kostu, mätäne ja homehdu, niin sinne ei tiivisty kosteutta = kosteus pääsee jostain pois = ei ole ongelmaa. Meidän kadulla ehkä joka kolmannessa talossa näkyy vintin tuuletusluukut. Mahtaako liittyä lisäeristämiseen tai joihinkin muihin kosteudenkulkua muuttaviin ratkaisuihin?

    Aloimme L:n kanssa laskea, kuinka kauan kestäisi, että vintille kantaisi sahanpurua kaksi autolavallista säkki kerrallaan. Alkoi pyörryttää (minua siis, ei L:a), vaikken edes miettinyt pahinta osuutta eli vintin luukusta säkin kanssa ahtautumista... Sellainen koneellinen puhallus olisi järkevä vaihtoehto.

    VastaaPoista
  4. Luulenpa, että sekä yläpohjan lisäeristyksen että perinpohjaisemman kattoremontin yhteydessä niitä tuuletusreikiä tavataan puhkoa... ja tietysti pitempään vuotaneen katon jälkeisen saneerauksen yhteydessä. Ja toki pedantimpi asukas saattaa nähdä sen vaivan ihan vaan jotta tietää asian olevan kunnossa. Eipä ne reiät siellä pahaksikaan ole.

    VastaaPoista