Se ettei blogi päivity vuosiin, ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö...

... Vinolassa tapahtuisi yhtään mitään!

Olemme kyllä puuhanneet jotain, vaikka viimeiset vuodet ovatkin aika hyvin kuluneet ihan päivittäisjutuista selviytymisen merkeissä. Remonttipuolella uutta ovat viimekesäinen  1) hormien ja savupiipun korjaus ja piipun hatutus sekä 2) kellarin saunan ja kylpyhuoneen remontti. Jälkimmäinenkin valmistui viime vuonna, mutta vaikka kuvat jossain tuolla tallessa ovat, tuntuu hurjan työläältä tarttua niiiiiin vanhaan asiaan ja alkaa muistella, mitä tapahtui missäkin järjestyksessä. Ehkä joskus saan aikaiseksi ihan dokumenttimielessä tehdä niistä jonkinlaisen koosteen.

Väliaikatiedote

Hyvä blogini lukijat (jos teitä vielä on),

Remontti- ja talojutut ovat hetken aikaa tauolla sairaslomani vuoksi, ja silloin kun jaksamista sattuu olemaan, kirjoitan uunituoreeseen toiseen blogiini Ajatuksia autismista.

Jos aihepiiri jotakuta kiinnostaa, tervemenoa seuraamaan ja kommentoimaan!

Kyllä remontti yhtä miestä kaipaa

... ainakin jos se on rakennusmies. L oli vakavasti sairaana monta kuukautta eikä oikeastaan saisi vieläkään rehkiä, mutta vaikea sitä on saada pysymään täysin poissa työmaalta. Onneksi se osaa melko järkevästi katsoa urakat vointinsa mukaan, niin ei tarvitse pelätä, että se romahtaa katolta kuolleena alas tai jotain.

Meillä eloonjääneilläkin on ollut kiireitä: töitä, opiskelua, koulu- ja kuntoutusjärjestelyitä, reissuja, vieraita, väsymystä ja sairastelua. Edellä mainittuja seikkoja lukuun ottamatta olemme talvehtineet hyvin. Syksy oli pitkä ja lämmin, talvi aika lyhyt, ja kevät tuli kohtuulliseen aikaan, muistaakseni. Puut riittivät. Vinolan eristys osoittautui paremmaksi kuin uskoimmekaan. Itse asiassa oli mielessä kirjoittaa puolivuotiskatsaus huhtikuun puolivälissä, mutta eipä tuota ehtinyt. Blogistan ei ole kiinnostanut, mutta jostain syystä olen jaksanut lukea kotimaista nykykirjallisuutta ja "löytänyt" monta hyvää tarinankertojaa: Katja Kettu (Kätilö, Piippuhylly, Surunkerääjä ja Hitsaaja), Tuomas Kyrö (Kerjäläinen ja jänis ja Tilkka), Jari Tervo (Ohrana, Myyrä ja Esikoinen, joista tosin viimeinen jäi kesken ja vain ensimmäinen tosiaan miellytti), ja nyt on meneillään Ulla-Lena Lundbergin Jää.

T menee syksyllä kouluun muttei suinkaan lähimpään kouluun, vaan lähikoulun etäisimpään yksikköön, jossa järjestetään "erittäin strukturoitua opetusta" sitä tarvitseville. Muuten on mennyt hienosti, terapiat sujuneet hyvin, ja olemme käyneet pari kertaa ratsastamassakin. Kukaan meillä ei ole kovin eläin- eikä varsinkaan hevosmielinen, mutta T on toistaiseksi innostunut puuhasta ja toimii ponien kanssa rauhallisesti ja keskittyneesti. Jatkamme siis, kunnes tilanne muuttuu.

Pientä sisustusta ja ehostelua on tapahtunut sisällä, mutta isommat projektit ovat vielä kesken, niistä lisää sitten myöhemmin, kunhan valmistuvat. Eniten on tapahtunut pihalla. Varsinkin Petri on raivannut ja siivonnut pihaa, toimittanut kärrykaupalla jätettä ja romua eri paikkoihin, eikä täällä ole enää lainkaan niin kaatopaikkamainen yleisvaikutelma kuin aiemmin. L leikkasi pensasaidat ja silputtu on kaikennäköistä oksaa ja risua. Hyvin ovat löytäneet paikkansa kateviljelmässä, josta pian kirjoitan erillisen merkinnän. Samoin kuin vuohenputkesta.