Niin se tavara kiertää

Kesän aikana raivasimme kaappeja ja komeroita vaikka kuinka paljon. Tunnen syvää tyydytystä ja puhdistumista aina, kun lähtee säkki tai laatikko, parhaassa tapauksessa useampi. Huonekaluja emme heittäneet pois tuossa vaiheessa, koska oli vaikea hahmottaa, miten Vinolan huoneita käytämme, saati kalustamme. Se olikin fiksu päätös, sillä alkuperäiset suunnitelmanpoikaset ovat muotoutuneet useampaan kertaan. Vaikka muutimme pienemmästä isompaan (täällä neliöitä sentään 99), niin ällistyttävän moni esine ei mahtunut minnekään tai palvellut mitään tarkoitusta. Asiaa ei helpottanut yhtään se, että Vinolassa oli valmiina kaksi lipastoa ja kaksi senkkiä, kaikki aitoa 1960-luvun muotoilua:

Kuvassa toisena olevan ilmoitin lahjoitettavaksi tori.fi-palvelussa, mutta kesti yli kaksi päivää, että joku kiinnostui, vaikka ilmoitusta katsottiin yli 600 kertaa.

Tähän mennessä olemme myyneet tori.fissä puoli-ilmaiseksi kaikkiaan kaksi lipastoa, yhden lampun, yhden sohvan, yhden kirjahyllyn, yhden sohvapöydän, kaksi tasohyllyä ja yhden parisängyn. Ekotorille olemme raahanneet vaikka mitä. Perjantaina viemme pari laatikollista vanhoja Arabian astioita Wanhoihin Kuppeihin, joka vaikuttaa tosi sympaattiselta vanhan tavaran liikkeeltä. (PÄIVITYS 15.11. Wanhoissa Kupeissa eivät huolineet yhtään astiaa, olivat joko kuluneita, huonokuntoisia tai niille ei ollut markkinoita. Paikka oli kyllä itsessään hieno, upeasti entisöity kansakoulu, ja siellä oli mahtava Arabian lastenastianäyttely, mutta palvelua ja liikkeen tunnelmaa en menisi kehumaan... Ehkä auttaa jos asiakas on keski-ikäinen ja konservatiivisesti pukeutunut?)

Mutta on tänne tullutkin kaikenlaista. Teimme kilometrin mittaisen rakennustarvikelistan, jonka kanssa kävimme Hirvensalossa Ekomatilla. Meitä onnisti monella tapaa: löysimme mm. kasapäin hyllylevyjä, pöytätason Lassille, juuri oikeanlaisen haitarioven T:n huoneen ja olohuoneen väliseen aukkoon (125 cm), vanhanmallisia seinänaulakon koukkuja ja pisteenä i:n päälle Neuvostoliitossa valmistetun leipälaatikon! Ekomatti on käsittämätön paikka, siellä olisi saanut kulumaan vaikka kuinka paljon aikaa. Suosittelen ekskursiota jokaiselle, jota kiinnostaa korjaaminen ja vanha tavara. Luultavasti sieltä palaa silmät loistaen: "En olisi koskana uskonut, että löytäisin juuri samanlaisen kahvan sen 80-luvulla rikkoutuneen tilalle!"

Oma hupinsa on muttaa vanhaan taloon, josta löytyy kaikenlaista. Sanoimme myyjille, etteivät tyhjennä kaikkea, koska meidän on helpompi viedä turhaa pois kuin tulla aivan tyhjään taloon. Irtaimisto täydentää sitä kuvaa, minkä olemme päätelleet korjausjälkien ym. perusteella. Tässä löytö kummallisimmasta päästä: